Tällä kertaa tarkastelussa ovat virtuaalitapahtumien luonnollisena jatkeena pidetyt hybriditapahtumat. Yksinkertaistettuna hybridi on täysin virtuaalisen ja livetapahtuman yhdistelmä. Konsepti kuulostaa yksinkertaiselta, mutta siihen liittyy myös eräs perustavaa laatua oleva arvovalinta, joka kohdistuu yleisöön

Mille yleisölle tapahtuma on ensisijaisesti suunnattu?

Kuten tapahtumia yleensäkin, on myös hybridiä syytä suunnitella yleisön tai vieraiden näkökulmasta. Tässä tapauksessa yleisöjä on kuitenkin kaksi; liveyleisö ja lähetystä tietokoneelta tai mobiililaitteelta seuraavat katsojat. Vanha viisaus ”kaikkia ei voi miellyttää” pätee. On melko väistämätöntä, että jompikumpi yleisöryhmä tuntee itsensä sivusta seuraajaksi, pahimmillaan molemmat.

Me ihmiset olemme huomaamattammekin loistavia lukemaan ja tulkitsemaan mikroeleitä, katsekontaktia ja muita sanattomia viestejä. Ammattimainen esiintyjä osaa luoda katsekontaktin yleisöön siten, että koko yleisö tuntee tämän kommunikoivan juuri heille. Mutta entä, kun katsekontakti luodaankin kameran läpi kotisohvalle. Kontakti liveyleisön ja esiintyjän väliltä häviää ja tunnelma muuttuu etäiseksi. Asetelma voidaan kääntää myös toisin päin, jolloin esiintyjä on lavalla liveyleisöä varten, mutta verkkokatsojista tulee sivustaseuraajia.

Onneksi maailma ei ole mustavalkoinen ja hyvä esiintyjä voi omalla tekemisellään ja hyvällä käsikirjoituksella vähentää molempien yleisöryhmien ja itsensä välistä kuilua. On kuitenkin tärkeää päättää, kummalle yleisöryhmälle tapahtumaa ensisijaisesti tehdään. Onko kyseessä lähetys, jossa liveyleisö tuo esiintyjille ja streamin katsojille oman ulottuvuutensa vai kuitenkin ensikädessä livetapahtuma, jonka seuraaminen on tehty mahdolliseksi myös etänä.

Lähdettäessä suunnittelemaan tapahtuman teknistä toteutusta, on hyvä aloittaa siitä tapahtumatyypistä, jonka yleisölle tapahtuma on ensisijaisesti suunnattu. Mikäli kyseessä on virtuaalitapahtuma, jossa on mukana liveyleisöä, aloitetaan suunnittelu virtuaalitapahtumalle tyypillisistä tarpeista; kamerat, kamerakuvassa toimiva valaistus, videopinnat, streamiin soveltuva äänitekniikka, streamauslaitteet ja -alustat, XR-toteutukset. Kun nämä ovat kasassa, lisätään mukaan ne elementit, jotka on suunnattu nimenomaan liveyleisölle kuten saliääni, katsomorakenteet ja mahdolliset erilliset videopinnat.

Juna kulkee myös toiseen suuntaan. Kun tapahtuma on ensisijaisesti livetapahtuma, suunnitellaan tekniset ratkaisut livetilanteeseen sopivaksi ja höystetään kyseiset ratkaisut streamauksen vaatimilla lisäominaisuuksilla. Tämä suunnittelutapa ei kuitenkaan tarkoita, että jommankumman tapahtumatyypin kohdalla tarvitsisi tehdä kompromisseja, päinvastoin.

Tyypillisin ja helpoin osallistamistapa virtuaalitapahtumissa ovat chatit ja äänestykset. Nettiyleisöllä nämä ovat yleensä käytettävissä samalla sivustolla videoruudun kanssa, mutta esimerkiksi Capital AV:n käyttämä Slido on saatavilla myös mobiilisovelluksena kännykkään tai käytettävissä erillisen linkin kautta missä tahansa selaimessa. Liveyleisö voi esimerkiksi omilla puhelimillaan osallistua käytävään keskusteluun ja äänestyksiin yhdessä etäyleisön kanssa. Tai miten olisi Q&A, jossa kysymyksiä voi esittää omalla naamallaan niin liveyleisön seasta kuin videoyhteyden avulla kotisohvalta?

Erilaiset ratkaisut tuovat osaltaan kahta eri yleisöryhmää lähemmäs toisiaan. Toisaalta aina ei ole tarvetta sille, että molemmat yleisöryhmät saisivat kaiken saman. Liveyleisölle on tarjolla yhteisöllisyyttä, jonka kanssa ihmiset olemassaolollaan tarjoavat, streamin seuraajille taas voidaan antaa esimerkiksi XR-lisäyksillä visuaalisia elämyksiä, joista liveyleisö ei pääse nauttimaan. On hyvä tiedostaa, kummalle yleisölle tapahtumaa tehdään, mutta myös se, mitä erityistä vastakkaiselle katsojaryhmälle voidaan silti tarjota.